Skip to main content
Menu

Turun suuri teko

Turun kaupunki julkisti viime viikolla vapauttavansa kehittämänsä verkkopalvelualustan veloituksetta muiden vapaaseen käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että Turun verovaroin suunnittelema ja rakentama laaja verkkopalvelukokonaisuus tapahtumakalentereineen ja erilaisine sivustoineen on kenen hyvänsä käyttöönotettavissa, muokattavissa tai vaikka kaupallisesti tuotteistettavissa.

Turun verkkopalvelualusta on tuhansien henkilötyöpäivien suunnittelu-, testaus- ja rakennustyön tulos. Tästä työstä suuren osan on tehnyt kaupungin oma henkilöstö, mutta ulkopuolisten tekemän teknisen työn osuus on myös mittava. Kokonaisuutta on alusta lähtien rakennettu usean kumppanin yhteistyönä, eikä yksikään tekninen toimittaja omista yksinoikeutta alustan ylläpitoon tai jatkokehitykseen. Tämä itsessään on huomionarvoinen asia, sillä jos järjestelmä avoimuudestaan huolimatta olisi yhden yrityksen käsialaa, kaikki tulevat käyttäjät olisivat vähintäänkin jollakin tavalla riippuvaisia tästä toimijasta.

Seuraavassa kaksi näkökulmaa siihen, miksi tituleeraan Turun päätöstä julkaisemisesta “suureksi teoksi”:

Muutoksia edessä kunnissa ja kaupungeissa

Verkkopalveluiden kehittäminen on Suomen 313 kunnalle keskimäärin vaikeaa. Todiste: käy kännykälläsi viiden kunnan kotisivuilla. Valitse syntymäkuntasi, mökkikuntasi ja muutama muu erikokoinen kunta.

Löytämäsi monenkirjavat sivustot ovat kaikki julkisilla varoilla rakennettuja ja ylläpidettyjä palveluita, joilla on ensi kesään saakka aikaa alkaa tuottamaan tietoja esimerkiksi hammaslääkäriasemiensa sijainnista kansalliseen palvelutietovarantoon (PTV). Tämän ei tarvitse välttämättä olla yhteydessä kunnan verkkosivuihin, mutta vaihtoehto on ylläpitää tietoa useaan kertaan. Samat julkiset palvelut ovat ihan kohta velvoitettuja noudattamaan EU:n saavutettavuusdirektiiviä, eli huolehtimaan siitä, että palvelut ovat näkövammaisten ja muiden nettiä käyttävien erityisryhmien saavutettavissa.

Merkittävää kehitystä täytyy siis tapahtua.

Käy kännykälläsi viiden kunnan kotisivuilla. Valitse syntymäkuntasi, mökkikuntasi ja muutama muu erikokoinen kunta.

Karkeina vaihtoehtoina on, että

1) työt tehdään 313 kertaan,
2) 313 kuntaa ja kaupunkia sitovat itsensä jonkun valmistajan julkaisutuotteeseen, tai
3) kunnat ja kaupungit tekevät yhteistyötä, jakavat kehityskustannuksia ja voivat itsenäisesti päättää, kenen kanssa partneroituvat ylläpidon ja jatkokehityksen osalta.

Turku on tehnyt tärkeimmän liikkeen – avannut pelin – kolmosvaihtoehdon toteutumiseksi.

Kansantaloudellinen merkitys

Olen veronmaksaja ja johdan yritystä, joka maksaa veroja. Perheemme saa verorahoista lapsilisää ja tyttäreni käy erinomaisessa verovaroin tuetussa päiväkodissa alle puolen kilometrin päässä kotoamme. 

Sillä on väliä, miten julkisia varoja käytetään.

Kun Turku rakensi oman verkkopalvelunsa, se käytti julkisia varoja vastuullisesti rakentaen pitkäikäisen julkaisujärjestelmän, joka muokkautuu tuleviin tarpeisiin eikä ole riippuvainen yhdenkään IT-toimittajan myötämielisyydestä ja palveluhalukkuudesta – taloudellisesta ahneudesta tai pyyteettömyydestä puhumattakaan.

Seuraavaksi Turku antaa investointinsa ilmaiseksi muiden käyttöön. Kuvitellaan, että homma menisi vaikka näin:

  • Alustan ottaa seuraavaksi käyttöön vaikka syntymäkaupunkini Lohja (jonka sivusto ei ollut ainakaan mobiilisti erityisen lähestyttävä). Lohja personoi ja räätälöi palvelua hiukan, ja käyttää Turun käyttämistä kokonaisresursseista hankkeeseensa viidenneksen.
  • Tämän jälkeen saman alustan ottaa käyttöönsä viisi muuta kaupunkia tai kuntaa ja ne hyötyvät alustan skaalautuvuudesta vielä hiukan enemmän investoiden kokonaisuuteen 15% Turun kokonaisinvestoinnista kukin.
  • Lopuksi vielä Espoo ottaa alustan käyttöön, rakentaa integraatioita omiin taustajärjestelmiinsä ja kehittää palvelun tapahtumakalenteria niin, että siihen tulee mahdollisuus ostaa lippuja kaupungin liikelaitosten tapahtumiin. Kokonaisinvestointi olkoon vaikka puolet Turun alkuperäisestä. Espoo jakaa toiminnallisuuden takaisin julkaisualustaan, jolloin muutkin voivat halutessaan ottaa sen käyttöön murto-osalla siitä investoinnista, jonka Espoo teki.

Lopputuloksena on syntynyt kahdeksan nykyaikaista, laajaa kunnallista verkkopalvelukokonaisuutta. Yhteensä investointeihin on käytetty hiukan reilu kaksi kertaa alkuperäisen investoinnin koko. Lisäksi ratkaisut ovat pitkäikäisiä eli “tulevaisuudenkestäviä” ja kokonaiskustannuksiltaan edullisempia kuin mikään saatavilla oleva vaihtoehto.

Markkinoiden näkökulmasta toimintamalli synnyttää terveen tilanteen, jossa eri palveluntarjoajat kilpailevat siitä, kuka tuottaa asiakkailleen parasta arvoa suhteessa käytettyyn rahaan.

Vähemmän muualla tehdyn työn toistoa ja pyörän uudelleenkeksimistä. Vähemmän toimittajaloukkoja, jossa tyytymättömät asiakkaat ovat jumissa huonon palveluntarjoajan kanssa. Ihan fiksua verovarojen käyttöä ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn turvaamista.

Lisätietoa aiheesta meiltä ja muualta